FI | EN | RU

← Takaisin etusivulle

Koivurannan maatila

Tilan historia

Koivurannan tilan historia

ENSIMMÄINEN SUKUPOLVI


Koivurannan tilan historia alkaa vuodesta 1935, kun Aino ja Sulo Häkkinen saivat mahdollisuuden ostaa palan metsää. Kaupan ehtona oli tarvittavien rakennusten rakentaminen maa- ja karjataloutta varten. Työ oli iso, sillä muokattua maata ei ollut yhtään, eikä edes pientä sateen suojaa. Ensin rakennettiin tavan mukaan sauna, jossa asuttiin itse talon rakennuksen ajan. Ennen saunan valmistumista rakennustyömaalle soudettiin joka päivä veneellä. Ainon ja Sulon pieni tyttö Terttu lepäsi työpäivän ajan kepeistä tehdyn suojan alla, josta on kuvakin otettu.

Perimätiedon mukaan aluksi oli suunniteltu, että talo rakennettaisiin nykyisten peltojen kohdalle, jotta uutta tietä ei tarvitsisi rakentaa niin pitkää matkaa. Aino oli kuitenkin halunnut talon järven rannalle, vaikka hänelle sanottiin, että: ”ei se järvinäkymä elätä”, mutta Aino piti päänsä. Onneksi niin, sillä nykyään sekä me itse, että vieraamme mökeillä nauttivat niistä samoista järvinäkymistä edelleen.

Pienellä tilalla ei elämä ollut helppoa ja välillä oli tiukkaakin, mutta onneksi pärjättiin pitkälti omavaraisesti. Maitoa ja voita saatiin lehmien ansiosta ja Kyyveden kalakanta oli vahva, kuten edelleen. Kaupasta täytyi ostaa ainoastaan sokeria, suolaa ja kahvia. Tilan ensimmäiset lehmät saatiin Ainon kotitilalta Ristiinasta. Lehmät olivat suomenkarjaa ja nimeltään Ilona ja Viikuna. Pikkuhiljaa lehmien lukumäärää saatiin kasvatettua.

Vuosi ennen sotaa 1938, syntyi taloon poika. Isosisko Terttu oli sinä päivänä koulun jälkeen lähtenyt auttamaan korjaamaan kuhilaita ja hän muistaa, että saapuessaan kotiin takaisin Sulo oli iloisella mielellä, koska lentokone oli tipauttanut taloon pojan. Näin pojan syntymä isosiskolle ilmaistiin. Poika kastettiin Taunoksi. Ristiäisiin saapui useita vieraita ja serkut toivat mukaan sekä kakun, että kissan. Oli nimittäin käynyt niin, että juuri ennen lähtöä kissa oli mennyt syömään kakusta palasen, joten loppu kakku tuotiin kissan mukana.

Kesä -39 enteili levottomia aikoja ja sodan sytyttyä Koivurantaankin tuli siirtolaisperhe Kannakselta ja heidät asutettiin talon isompaan kammariin. Ikkunat piti peittää pommituksien varalle, sillä sekä Mikkeliä, että Pieksämäkeä pommitettiin. Jatkosodan aikana Koivurantaan tuli aputyövoimaksi sotavanki Aleksei, hän eli talonväen mukana kuten muutkin, syöden samassa pöydässä ja nukkuen tuvassa talvella ja aitassa kesällä. Erityisesti Taunolle on jäänyt hyviä muistoja Alekseista, sillä Tauno kulki usein Aleksein mukana tämän töissä. Aleksei soitti usein mandoliinoa, ja jopa lähetti kirjeen sen jälkeen, kun hänen oli pitänyt lähteä takaisin.


TOINEN SUKUPOLVI


Ainon ja Sulon poika Tauno oli armeijassa upseerikouluun asti, ja sen jälkeen lähti vuonna 1959 maatalouskouluun, joka kesti vuoden verran. Tauno palasi töihin kotitilalle ja virallinen sukupolvenvaihdos tehtiin talvella 1965. Samana vuonna juhlittiin häitä, sillä Tauno meni naimisiin Liisan kanssa. Tilan päärakennuksena toimi edelleen nykyinen Pihlaja-mökki. Aino ja Sulo asuivat alakertaa, ja Liisa ja Tauno asuivat kahden poikansa kanssa yläkerrassa. Vuonna 1975 valmistui nykyinen päärakennus, jonne Liisa ja Tauno perheineen muuttivat.

70-luvulla Liisa ja Tauno keskittyivät maidontuotannon kehittämiseen ja hankkivat tilalle paremmin maitoa tuottavia lypsyrotuja. 1980-luvulla Liisa ja Tauno aloittivat mökin vuorauksen ja rakensivat mökit Männyn ja Koivun. Mänty-mökki oli ensimmäinen vuokramökki tilalle ja se valmistui vuonna 1985.

Idea mökin vuokraukseen syntyi sattumalta, kun Liisa ja Tauno olivat käymässä Leningradissa suomaisporukan kanssa. Moskva-hotellissa he ryhtyivät puheisiin saksalaispariskunnan kanssa. Saksalaispariskunnalla oli oma kamera ja he ottivat illan aikana paljon kuvia. Liisa ja Tauno antoivat osoitteensa pariskunnalle, jotta he voisivat myöhemmin lähettää valokuvia heille. Kävi kuitenkin niin, että saksalaispariskunta oli enemmänkin matkustellut Pohjoismaissa ja eräänä päivänä he ilmestyivät Koivurannan pihalle. Mietittiin kovasti, minne pariskunta majoitettaisiin. Vuonna 1971 oli valmistunut omaan käyttöön sauna nykyisen Mänty-mökin rantaan, ja päätettiin laittaa pariskunta saunan kamariin. He ihastuivat paikkaan ja olivat sitä mieltä, että Saksasta voisi tulla muitakin matkailijoita. Näin aloitettiin rakentamaan Mänty-mökkiä ja saksalaisia vieraita kävikin erittäin paljon 80-luvulla.


KOLMAS SUKUPOLVI


Liisan ja Taunon poika Antti kouluttautui ensin Pieksämäellä sähköalalle. Tavattuaan tulevan vaimonsa Virpin, he kävivät yhdessä maatalousoppilaitoksen yrittäjälinjan Suonenjoella. Sukupolvenvaihdos tehtiin tilalla vuonna 1994 ja samana kesänä juhlittiin tilalla Virpin ja Antin häitä. Ensimmäiset vuodet he asuivat tilan vanhassa päärakennuksessa eli nykyisessä Pihlaja-mökissä tyttärensä Susannan kanssa. Vuonna 1996 Liisa ja Tauno rakensivat oman talon hieman kauemmaksi rannalle ja Virpi ja Antti perheineen muuttivat nykyiseen päärakennukseen. Samalla alettiin vuokrata Pihlaja-mökkiä vieraille. Virpi ja Antti ovat panostaneet erityisesti mökkivuokraukseen ja mahdollisuuksien mukaan hankkineet lisää mökkejä ja remontoineet niitä. Lisäksi entisiä mökkejä kunnostetaan säännöllisesti. Voisi jopa sanoa, että joku remontti on aina käynnissä, sillä edellisen kohteen alkaessa olla loppusuoralla, suunnitellaan jo seuraavaa kohdetta. Virpin ja Antin lapset Susanna ja Esa ovat molemmat mukana yrityksen toiminnassa, minkä omilta töiltään ja opinnoiltaan ehtivät.

Virpi ja Antti hankkivat ensimmäiset suomenkarjan lehmät tilalle sitten 70-luvun vuonna 2007. Pikkuhiljaa suomenkarjan määrää kasvatettiin ja lopulta siirryttiin kokonaan suomenkarjan kasvatukseen vuonna 2017. Tällä hetkellä tilan lehmissä on kaikkia suomenkarjan rotuja: itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, länsisuomenkarjaa ja lapinlehmiä. Tilan lehmät elävät talvet pihatossa, jossa heillä on ulkoilu mahdollisuus ja kesät suurilla metsälaitumilla.

Kun tilalla oli siirrytty suomenkarjan kasvatukseen vuonna 2017, Virpi halusi alkaa kehittää maidonjalostusta. Hän kävi maidonjalostuksen perustutkinnon ja jäätelökoneen hankinnan jälkeen alkoi reseptien kokeilu, joista muodostui Koivurannan jäätelö. Jäätelön lisäksi valmistetaan juustoja suomenkarjan maidosta. Lue lisää tuotteista.

Tutustu Koivurannan tilan tuotteisiin.

← Takaisin etusivulle